*

Kari Vierinen, Siuntio Siuntiossa tapahtuu, teknologiaa ihmisten elämänlaatua parantamaan, tulevaisuuden haasteet, keskustelua asiapohjalta

Olisiko nyt rakennettava vain hirsikouluja

  • Kuva 1. Hirsikoulun rakentaminen tapahtuu nopeasti nykytekniikalla.
    Kuva 1. Hirsikoulun rakentaminen tapahtuu nopeasti nykytekniikalla.
  • Kuva 2. Hirsiseinien liitokset. Sisätilojen viihtyisyyteen vaikuttaa oikea valaistus ja LED-valotekniikka.
    Kuva 2. Hirsiseinien liitokset. Sisätilojen viihtyisyyteen vaikuttaa oikea valaistus ja LED-valotekniikka.
  • Kuva 3. USA:ssa uusissa taloissa on otettu käyttöön noin 50 cm paksu supereriste normaalin ulkoseinärakenteen sisäpuolella.
    Kuva 3. USA:ssa uusissa taloissa on otettu käyttöön noin 50 cm paksu supereriste normaalin ulkoseinärakenteen sisäpuolella.
  • Kuva 4. Supereriste tasoitettuna ja mekaanisen työstön jälkeen maalattuna.
    Kuva 4. Supereriste tasoitettuna ja mekaanisen työstön jälkeen maalattuna.
  • Kuva 5. Sisäseinät muodostavat yhtenäisen kerroksen tuulensuojalevyyn asti .
    Kuva 5. Sisäseinät muodostavat yhtenäisen kerroksen tuulensuojalevyyn asti .
  • Kuva 6. Koneellinen ilmastointi voi syöttää mikrobeja huoneilmaan. Tässä on kuva ongelmallisesta  ilmastointiventtiilistä.
    Kuva 6. Koneellinen ilmastointi voi syöttää mikrobeja huoneilmaan. Tässä on kuva ongelmallisesta ilmastointiventtiilistä.

 

 

Olisiko nyt rakennettava vain hirsikouluja

 

Sisäilmaongelmat vaivaavat kouluja ja muita julkisia rakennuksia. Suomessa on arvioitu eri lähteissä, että yli 2000 koulua ja päiväkotia tarvitsisi välittömiä korjaustoimia tai ne olisi purettava. Pudasjärvellä on rakennettu maailman suurin hirsikoulu erilaisten korjausyritysten jälkeen. Koulun pinta-ala on 9700 neliömetriä ja siinä toimii nyt 800 oppilaan alakoulu, yläkoulu ja lukio. Kyseessä on monitoimikoulu ja se on rakennettu elinkaarimallilla. Hirsikoulujen rakennushankkeita on vireillä ympäri Suomea yli 10 eri paikkakunnalla. Kuhmossa on aloitettu hirsikoulun rakentaminen heinäkuusta v. 2016 lähtien ja käytössä ovat ristiin laminoidut CLT-puuelementit (Cross Laminated Timber). Lamellihirsielementit ovat jopa yli 10 metriä pitkiä ja voivat olla kolme metriä korkeita. Kuhmossa kolmen puurakennuksen pinta-ala on 5500 neliömetriä ja kustannusarvio on noin 11,5 miljoonaa euroa.

Hirren etuja ovat terveellisyys, hengittävyys, ekologisuus ja energiatehokkuus. Tilojen käyttötavat vaikuttavat aina energiakulutukseen. Massiivihirsi on rakennusfysikaalisesti turvallinen ratkaisu ja yksielementtiset paksut hirsiseinät imevät kosteutta huoneilmasta ja huoneilman ollessa kuiva seinät luovuttavat kosteutta takaisin huoneilmaan. Tätä tarkoittaa ns. hengittävä seinärakenne. Kosteuskirousta ei synny, koska kosteus pääsee haihtumaan massiivipuurakenteesta. Paloturvallisuus CLT-puuelementeissä on hirttä parempi palamisen hidastumisen takia ja CLT-elementit ovat samanlaista massiivipuuta kuin hirsikin. Hirsirakennukset julkisessa rakentamisessa tarvitsevat sprinklerijärjestelmän.

 

Hyvin yleinen ongelman aiheuttaja ovat olleet kosteusvauriot ja koneellinen ilmastointi vanhemmissa rakennuksissa, joissa rakenteet on suunniteltu painovoimaisen ilmanvaihdon mukaan. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Alipaineisuus ja riittämätön korvausilma voivat aiheuttaa ilmavirtauksen seinärakenteiden läpi ja näin tuotetaan sisäilmaongelmia. Rakenteisiin syntyneet homeitiöt, mikrobien tuottamat toksiinit ja pöly siirtyvät virtauksessa huoneilmaan. Hirsikouluissa tarvitaan koneellista ilmastointia suuren ihmismäärän takia ja on huolehdittava riittävästä tuloilmasta sekä kosteuden hallinnasta. Nykyään ilmastointia voidaan uusissa rakennuksissa jatkuvatoimisesti säätää käyttötarpeen mukaan.

 

Uudet energiamääräykset Suomessa ja EU-alueella v. 2018 kasvattavat hirsiseinien paksuutta ja voivat vaikeuttaa hirsirakentamista ja lisäävät kustannuksia. Kunnolliselle hirsirakennukselle on arvioitu 150 vuoden käyttöikä ja CLT-elementtien käyttöiän arvioidaan olevan yli 100 vuotta. Nykyään yleisille betoni- ja kivirakennuksille näyttäisi 30-40 vuotta olevan liikaa.

Uusi hirsikoulurakennus tai monitoimirakennus isona kokonaisuutena voidaan toteuttaa elinkaarimallilla, joka keventää vuosittaisia investointimenoja. Leasingmaksu sisältää myös erilaiset käyttö- ja huoltomenot. Elinkaarimallissa urakoitsijalla on pidempiaikainen vastuu kunnossapidosta, siivouksesta ja ylläpidosta. Urakoitsija vastaa riskeistä esimerkiksi 25 ensimmäisen käyttövuoden aikana.

USA:ssa on jo muutamia vuosia käytetty uusissa taloissa myös supereristettä, joka tavallaan korvaa hirsiseinän. Siis kyseessä on yksielementtinen rakenne ja erinomainen eristyskyky. Tämä seinärakenne on erittäin tiivis ja seinä ei ole hengittävä. Massaus paksuudeltaa 40 - 50 cm sisäseinäpinnoille tapahtuu paineella ja kuivamisen jälkeen sitä voidaan mekaanisesti työstää ja lopuksi pinnoittaa sekä maalata.  Ilmastointi ja kosteudenhallinta on erittäin tärkeä tällaisissa rakennuksissa ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ulkovuoraus on vinyylilevyä, jossa käyttöikä on jopa 200 vuotta. Normaali runkorakenne ja tuulensuojalevy ja sitten sisällä paksu eristävä seinärakenne. 

Hyvä eristyskyky johon ilmeisesti vuoden 2018 lisäsäädöksissä Suomessakin pyritään voi tuoda valtavasti lisää kosteusongelmia ja hometaloja, jos ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi ja korvausilman tasapaino järkkyy tai kosteus tiivistyy vääriin paikkoihin. 

 

http://www.saatsi.fi/blogi/mita-tarkoittaa-hengittava-rakenne/

 

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Tuon supereristeen sijaan suosittelisin hamppurappausta ja kosteuden ongelmat katoaa, kuin taikaiskusta.

Sama eriste kävisi "pienemmän" hirren kanssa joko ulko- tai sisäpuolelle ulkoseinän. Tätä rakennustapaa tullaan harrastamaan keväällä Valko-Venäjällä isommassa mittakaavassa, mutta V-Venäjä taitaa olla niitä pahoja, joista ei saa ottaa mallia (Hämiö) meidän EUtorisessa EUtanasialiitossa ?

Suomen metsät olisi syytä jalostaa pidemmälle, kuin selluksi ja ainut keino lienee puurarentaminen, kun Ikea lyttäsi huonekalujen rakentamisen.

Juuso Hämäläinen

Hirrestä syntyy hyvä. Ei tarvita edes tuulensuojalevyjä eikä muita eristeitä. Tuplahirsiseinä riittää. Uutta seinää kasvavst Suomen metsät lähes ilmaiseksi. Tuuletetut alapohjat käyttöön laajasti pientaloihin eli ei maanvaraisia lattioita lainkaan asuintiloille. Katetut ja seinälliset kuistit käyttöön ja sinne säänsuojaan sisäänkäynnin portaikot.

Julkisia rakennuksia tulisi tehdä myös kivestä. Sen käsittelyyn on nykyisin niin erinomaisia koneita. Ilman niitäkin syntyi rakennuksia maa täyteen Egyptissä 5000 tuhatta vuotta sitten. Kovasti viisaat arkeologit väittävät, että tonnien painoiset lohkareet irtosivat ihan kevyesti nuijalla ja pronssitaltalla peruskalliosta. No uskokoon ken ei ole koskaan kiveä itse louhinut.

Kevytbetoni, kanankakkalevyt, huonolaatuinen puu, kalkkihiekkatiilet ja lateksimaalit pannaan. Sama juttu naulainkoneille ja muille surkeille työkaluille.

Toimituksen poiminnat