Kari Vierinen, Siuntio Siuntiossa tapahtuu, teknologiaa ihmisten elämänlaatua parantamaan, tulevaisuuden haasteet, keskustelua asiapohjalta

Miten käy ikääntyneiden palveluille Sote-ratkaisuissa Siuntiossa

 

Miten käy ikääntyneiden palveluille Sote-ratkaisuissa

 

Vanhempi eläkeläisrouva muutamaa päivä sitten Siuntiossa kyseli, että minne hänet laitetaan, kun jossain vaiheessa joutuu vanhainkotiin. Hänellä oli syvä huoli siitä, että joutuu suureen palvelukeskukseen kauas kotiseudultaan Siuntiosta ja että ei pääse ulkoilemaan vaan viettää loppuelämänsä sisätiloissa.

Miten uusi Sote-uudistus vaikuttaa erilaisiin paikallisiin hyvinvointipalveluihin kiinnostaa monia kuntalaisia. Ikääntyneiden tärkeimmät hyvinvointiin liittyvät ja heidän arkeensa vaikuttavat palvelut ovat erilaiset terveyspalvelut. Tuleeko ikäihmisille uusia ongelmia, jos paikallispalvelut siirtyvät kunnan ulkopuolelle. Kaupallisuus, kilpailu ja markkinaehtoisuus tulevat hyvinvointipalveluihin ja voittaako palvelujen laatu vai halvin hinta. Otetaanko heikoimmassa asemassa olevat ihmiset huomioon. Uuden Sote-ratkaisun keihäänkärki on ollut erikoissairaanhoito, joka on ehkä kallein osa kokonaisuutta. Ikääntyneiden hyvinvointi ja paikallisten palveluiden säilyttäminen voisi tarkoittaa sitä, että kunnille jäisi vastuuta ikääntyneiden ja eläkeläisten paikallisista palveluista. Ikääntyneiden siirtäminen maakunnallisiin suurikokoisiin ja tehokkaisiin palvelukeskuksiin tarkoittaisi muuttamista pois kotiseudulta.

 

Siuntion tilanne

Siuntiossa Maakunta-uudistus ja uusi Sote siirtää noin 60 % kunnan budjetista Maakunnan päätettäväksi. Siuntio on hoitanut Sote-palveluita kustannustehokkaasti ja tämä lisää kuntalaisten tulevaa talouskuormaa. Siuntion kunnan nykyisestä henkilökunnasta poistuu noin 80 henkilöä Sote-palveluiden myötä pois kunnan henkilöstöstä. Sote-kiinteistöt ilmeisesti siirtyvät Maakunnan omistukseen ja niihin liittyvät kunnan velat ja omaisuustase ovat ongelma. Miten nämä siirtyvät kiinteistöt vaikuttavat poistoihin kuntataloudessa. Ehkä valtio takaa velkoja tai sitten tulee uusi veromaksu. Eläkeläiset maksavat kunnallisveron jo nyt täysimääräisesti ja verokuormaa ei voi enää kasvattaa. Eläkeläisillä ei ole myöskään työssäkäyvien veronvähennysoikeuksia.  

Kaikki kunnat ovat uuden tilanteen ja suurien muutoksien edessä. Toiminnan luonne tulee muuttumaan, rahoituksen volyymi ja budjettivalta vähenee rajusti ja kuntien riippuvuus valtionosuuksista voi kasvaa merkittävästi. Onko vielä lisää parannettava kilpailukykyä ja lisättävä ulkoistuksia. Miten huolehditaan siitä, että palvelut ovat laadukkaat ja samalla kustannustehokkaat. Kerralla toteutettuna Sote-muutos on kunnille valtava ja sen hallitsemiseen ja johtamiseen liittyy monenlaista riskitekijöitä. Sama Maakunta- ja Sote-malli ei ehkä voi toimia kaikkialla Suomessa. Pääkaupunkiseutu on hyvin erilainen kuin muu Suomi. Yksittäiset kunnat ovat myös hyvin erilaisia ja niillä on aivan omanlaisensa mahdollisuudet toimeenpanna uudistuksia. Tällä hetkellä useat kunnat ovat arvioimassa tulevaisuutta ja ovat käynnistäneet keskustelun tulevista strategisista tavoitteista. Varautuminen kuntien roolin muutokseen on nyt vuoden 2017 aikana tehtävä.

 

Sote-palvelut ongelmissa jo nyt

Sote-palveluiden työntekijät jo nykyisessä järjestelmässä ovat usein uupuneita ja kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Henkilökunta hoitopalveluissa on huolissaan hoidon laadusta ja asiakasturvallisuudesta sekä omasta jaksamisestaan. Ikääntyneiden hoito on ollut ainakin joissakin tapauksissa epäinhimillisellä tasolla ja yksi ongelma on ollut, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt. Laitoshoitoa on viime vuosina vähennetty ja kodinomainen hoito on lisääntynyt. Kotihoito on kuitenkin jäänyt kehittämättä ennen laitoshoidon osittaista purkamista.

Uutisissa on kerrottu uupuneista kotihoidon ja laitoshoidon työntekijöistä ja tilanne on niin huonossa jamassa, että moni ei pistäisi omia vanhempiaan kunnan palvelujen piiriin. Uutisoinnin mukaan yhteydenotot ongelmista hoitopuolella työskenteleviltä ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Työkuorma kasvaa jatkuvasti ja henkilökunta voi uupua ja onko hoitotyössä ja avustavissa toimissa jo nyt liian vähän työntekijöitä. On myös kyse hoitohenkilökunnan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Koti- ja laitoshoidon asiakkaat voivat jäädä vaille heille myönnettyjä palveluja ja asiakkaiden koetaan jäävän jopa heitteille, sillä hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. Yksinäisyys on lisääntymässä ja ovatko ikääntyneet tulevaisuudessa enemmän kotona ilman sosiaalisia kontakteja.

Perusterveydenhuollossa kansalaisten täytyy päästä tarvittaessa nopeasti lääkäriin, mutta miten se käy uudessa mallissa ilman lisäkustannuksia? Jotain tehdään tulevaisuudessa vähemmän tai tuottavuutta sekä tehokkuutta lisätään. Miten määritellään hoitoisuus ja sen vaikutus terveyspalvelujen mitoitukseen eri tehtävissä. Onko palveluvajausta tai ylitarjontaa ja jopa ylituotantoa tällä hetkellä jossakin. Tietojärjestelmät on saatava toimimaan paremmin ja keskustelemaan keskenään ja tällä ehkä tehokkuutta ja tuottavuutta saataisiin lisättyä.

Uudellamaalla kuntalaisten yhdenvertaisuus ja palvelujen laatu on nyt pystyttävä turvaamaan isoissa ja myös pienissä kunnissa. Miten suuren asukastiheyden Uudellamaalla muuta maata nopeammasta väestön ikääntymisestä aiheutuva lisäpalvelujen tarve vaikuttaa ja miten valtionosuudet muuttuvat koko maan alueella. Onko Sote-puolella toimiva henkilöstö mukana suunnittelussa, koska päättäjät eivät usein tiedä kovin paljoa käytännön toiminnasta. Uudellamaalla on myös nopeaa väestönkasvua kaikissa ikäluokissa ja maahanmuuttajakysymykset ovat isossa roolissa.  Suurien kaupunkien puristuksessa Uudellamaalla eriarvoistuminen uhkaa pieniä alueen kuntia ja karkaavatko lähipalvelut liian kauaksi. Erityisvastuualuetta ei sitten tullut pääkaupunkiseudulle ja koko maahan yritetään käyttää samaa sapluunaa. Tämä Maakunta- ja Sote-uudistus on tulossa jo 2 vuoden kuluttua, jos hallitus pitää päänsä ja tässä tulee jo kiire.

Tuohon alussa esitettyyn kysymykseen en osannut suoraan antaa mitään vastausta, mutta esille tuli erittäin tärkeitä asioita sekä huolia, joihin kuntapäättäjien on jo lähitulevaisuudessa otettava kantaa.

Kari Vierinen, Siuntio

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Sote eli sosiaali- ja terveydenhoitouudistus vaikuttaa jo elämäämme, vaikka varsinainen toteutus siirtyy vuodelle 2019. Nykyinen tilanne on perintöä vuodelta 2012, jolloin silloinen malli
kaatui perustuslakivaliokunnassa. Nykyinen hallituksen mallin keskiössä ovat maakuntahallinto, valinnanvapaus ja 3 mrd euron säästötavoite.

Soten rahoitusvastuu siirtyy valtiolle vuoden 2019 alussa. Kansalaisille rahoituksen reiluus ja riittävyys on tärkeää. Valtiovallan ykköstavoite on menojen kasvun puolitus. Nykyisellään menot kasvavat kaksi prosenttia vuodessa. Tavoitteena on päästä alle prosentin kasvuun vuositasolla.

Kansalaisia ja myös minua huolestuttaa palveluiden saatavuus ja hinta. Siirtymäajaksi on kaavailtu viittä vuotta. Sinä aikana siirrytään menoperusteisesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Eduskunta päättää kokonaistarpeesta. Maakunnat saavat rahoitusta arvioidun tarpeen mukaan. Hallituksen kolmen miljardin säästötavoitteen vuoksi sote-palveluiden valtion rahoitus kasvaa tarvetta hitaammin.

Säästöjä voidaan toteuttaa toimintaa tehostamalla ja korottamalla asiakasmaksuja. Tämä selviää hallituksen ohjelmakirjauksista. Oikein toteutettuna tehokkuuden lisääminen, toimintamalleja kehittämällä, on hyväksyttävää, mutta saavutetaanko säästötavoite palvelujen saatavuudesta, laadusta ja yhdenvertaisuudesta tinkimättä?

Ensimmäisenä liipasimella ovat sairausvakuutuksen korvaustaksat. Lääkäripalkkioista ja lääkkeistä korvataan sairausvakuutuksen taksan mukaiset kulut. Asiakas maksaa lääkärille, mitä maksaa ja saa korvauksen taksahinnoittelun mukaan. Siten voidaan rajata sairausvakuutuksen menojen kasvua, mutta ei kokonaiskuluja. Erotuksen maksavat kansalaiset.

Kustannuskehitystä seurataan uudella indeksillä, johon vaikuttavat yleinen ansiotaso ja kuluttajahinnat, ei niinkään sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys. Jos suunniteltuja rahoitusperusteita ei muuteta, korotusten perusteina ovat vuokrien ja elintarvikkeiden hintojen muutokset, mutta ei sairaalalääkkeiden ja -tarvikkeiden hintakehitys. Ne eriytyvät vähitellen todellisista kustannuksista.

Kunnat uusine valtuustoineen joutuvat näiden tosiasioiden eteen. Mikään ei ole lopullista, ei varsinkaan näin suuressa uudistuksessa. Siksi pitää vaikuttaa siihen, ettei tuleva sote jaa kansaa entistä enemmän hyvä- ja huono-osaisiin.

Käyttäjän vierinen kuva
kari vierinen

Kiitokset Viljo kommenteistasi. Näkee, että olet paljon paremmin selvillä näistä asioista kuin minä ja myös siitä missä nyt mennään. Tänään on ollut kovasti uutisointia julkisuudessa niistä asioista joista kirjoitin ja on siis nyt hyvin ajankohtainen aihe.

Itseäni on ihmetyttänyt ministeri Rehulan kaunopuheisuus ja oikeastaan hänen viestinsä ovat jääneet konkretian osalta hyvin köykäisiksi. Ministeri Paula Risikon kommentit tänään uutisissa taas olivat aika suoraselkäisiä. Asiantuntijat myös tänään ilmaisivat syvän huolensa koko valmistelun ja kiireisen aikataulun suhteen. Valinnanvapaus on aiheuttanut asiantuntijoissa myös kovasti ihmetystä. Miten ikääntyvät pääsevät tuohon valinnanvapauteen kiinni, kun ei ehkä ole omaa autoa käytössään?

Tämä kaikki tapahtuu nyt hyvin nopeasti ja keskisellä Uudellamaalla ollaan tähän kaikkeen jo valmistautumassa. Läntisellä Uudellamaalla ei ole vielä tapahtunut mitään ja jotenkin luullaan kait, että joku toinen hoitaa nämä muutokset paikallisella tasolla ? Nyt eletään vuotta 2017 ja syksyllä aloittavat uudet kunnanvaltuutetut ja vuonna 2019 alkavat nämä valtavat muutokset.

Käyttäjän vierinen kuva
kari vierinen

Tämä on viimeisin uutinen Uudeltamaalta ja pahalta vaan näyttää:

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen käynnistymisvaiheessa tehdyt riskianalyysit ovat paljastaneet isoja riskejä, jos sote käynnistetään Uudellamaalla hallituksen asettaman aikataulun mukaisesti, eli vuoden 2019 alussa, kertoo Kuntalehti.

Riskit ovat suuria ja niitä on myös asioissa, jotka liittyvät ihmishenkeen ja terveyteen. Osa riskeistä määritellään ”sietämättömiksi”.

Liian nopea aikataulu voi johtaa riskianalyysin mukaan Uudenmaan alueen väestön terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalihuollon toimivuuden ja pelastustoimen häiriöttömän toiminnan vaarantumiseen.

Riskeistä on informoitu sote- ja aluehallintouudistuksen valtakunnallista projektijohtajaa Tuomas Pöystiä, Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala sanoi Kuntalehdelle.

Riskianalyyseissä on selvitetty, miten palvelut jatkuvat vuodenvaihteessa 2018–2019 eteenpäin. Keskeytyksiä ei saisi tulla, ei etenkään 24/7-palveluissa.

Riskianalyysit näyttävät kuitenkin osin punaista, kun on arvioitu, miten palvelut saadaan siirretyksi maakunnalle.

Joukossa on analyysien perusteella merkittäviä riskejä, mutta niitä Sovala ei halua tarkemmin eritellä.

– Päivitämme riskianalyysia sitä mukaan kuin valmistelu etenee.

Uudellamaalla monet ovat valmistelun aikana ehdottaneet, että maakunta voisi siirtyä uuteen järjestelmään muun maan jälkeen, jotta uudistuksen saumaton onnistuminen voidaan turvata.

– Vastuu aikataulusta ja uudistuksesta on Suomen hallituksella. Minulla on täysi luottamus, että hallitus ei tule ottamaan kohtuuttomia riskejä, Markus Sovala sanoo.

Uudenmaan oma valmisteluryhmä käsittelee riskianalyysien pohjalta valmisteluaikatauluja maaliskuun puolivälissä.

– Silloin katsotaan, onko pyydettävä maan hallitukselta Uudellemaalle lisäaikaa uuteen soteen ja maakuntaan siirtymiselle, Sovala sanoo.

Hän kertoo sanoneensa ”valtion edustajille”, että jos uudistus halutaan saada Uudellamaalla turvallisesti maaliin, pitää karsia pois kaikki se, jonka toteuttaminen ei 2019 ole aivan välttämätöntä.

Uudella Uudenmaan maakunnalla on pelkästään työntekijöitä yli 50 000, lähes yhtä paljon kuin joissakin maakunnissa on asukkaita.

Uusimaa tarvitsee valmisteluun myös nopeasti uutta rahoitusta. Sen saamisesta on jätetty tällä viikolla pyyntö ministeriöille.

Kyse on muutamien kuukausien palkkarahoista jo nyt keväällä. Syksyllä valmistelussa täytyy olla 50–100 ihmistä ja ensi vuonna Sovalan mukaan satoja ihmisiä.

Käyttäjän vierinen kuva
kari vierinen

Tälläinen viesti tuli sähköpostilla Kirkkonummelta:

Minua todella harmittaa ja jopa hiukan suututtaa se, että kun ikäihmisen kunto/tilanne huononee, niin byrokratian suo on loppumaton. Jokaiselle haastetilanteelle on oma henkilönsä kunnan
virkaihmisistä. Kaikki toki hoitavat työnsä mallikkaasti, mutta monesti on käynyt niin, että kun soitan jonkun asian tiimoilta, vastaus on, tämä nyt ei ole minun toimenkuvaan liittyvä asia, soita ..... Minulla on näitä numeroita ja nimiä pilvinpimein. Olisiko mitenkään mahdollista, että jokaiselle yksilölle/perheelle nimettäisiin yksi kunnan vastuuhenkilö (sisältäen kaikki kotisairaanhoitoon/apuun, asumiseen, SAS-hakemuksiin, kuntoutuspalveluihin, ateriapalveluin jne) joka neuvoo ja ottaa asioista selvää ja vastuun. Nyt kartoituskäyntejä tulee monelta taholta, taksikorttitarve, ksh, kotisairaala, yksinpärjääminen kotona/palvelitaloasuminen jne. Tuntuu sille, että yhden kunnan virkaihmisen vastuualue on hyvin Suppea. Tähän minä ja varmaan moni muukin haluaa jämäkkyyttä

Toimituksen poiminnat